Joulu keskellämme

"Hyvää joulunaikaa!" toivottaa ystäväni. Kiitän, heilautan kättä ja lähden kävelemään kotiin päin. Mielessäni pyörii joulun ajan ja joulun kiireiden ristiriita. Välillä tuntuu, että joulun aikaa on liian vähän tekemisiin ja täytymisiin nähden. Muistinko lähettää joulukortin kaikille? Täytyykö minun tehdä kaikki itse? Pyöräyttää piparkakkutaikina, pyyhkiä kattolampusta pölyt.. Lyhennän kysymystä. Täytyykö minun tehdä?  Millaista joulua oikeastaan toivon? Mitkä asiat tuovat joulun?

 Huomaan kyseleväni itseltäni outoja. Jouluhan tulee. En minä voi tekemällä tai tekemättä jättämisillä estää sen tuloa. En taidakaan etsiä joulua, vaan joulun tunnelmaa. Taas kerran mietin, mistä joulun tuntu tulee. Muistan sadun, jossa Liina Jänöliini käy viemässä joulumuistamisia Kettulaan, Hirvelään ja Karhulaan. Noissa kodeissa joulu on tyystin erilainen, ja jokaisessa kodissa vakuutetaan, että joulu on aina hyvä. Liina Jänöliinille erilaiset joulut näyttäytyvät vieraina, vähän pelottavinakin. Lopulta Liina palaa kierrokseltaan omaan kotiin, tuttuun jouluun, joka tuntuu hyvältä.

Tänä vuonna jouluaatossani on jokin sellainen elementti, joka on minulle vieras. En katselekaan joulurauhanjulistusta kotona, vaan lähden töihin. Olen mukana Nokian kirkossa perheiden jouluaattojen hartauksissa. Työpäivän jälkeen palaan omaan kotiin - jouluun, joka on tuttu, mutta kuitenkin aivan erilainen.
 

Koti lähestyy. Ajatukset kierähtävät levollisiksi. Ehkä tänä vuonna jouluilta on erilainen kuin ennen. Ehkä jouluiloni tuleekin siitä, että näen lasten jännityksen kirkossa. Ehkä lasten itkut ja ilot hartauksissa palauttavat mieleeni ne ajat, kun omat lapseni olivat pieniä. Ehkä jonkun lapsen hämmästys muistuttaa minua omista lapsuuden jouluista, kun istuin aattohartaudessa mummani ja äitini kanssa. Ehkä joulurauhan tunne tuleekin siitä, kun veisaamme yhdessä enkelitaivaat. Ihan samalla tavalla kuin kaikkina jouluina.

 Avaan kotioven. Lämpö ja tuoksu tulvahtavat vastaan. "Äiti! Mä tein meille joulutorttuja." Siinä, aivan tavallisena arki-iltana, tavararöykkiöiden, läksykirjojen ja tiskivuorten vieressä, on joulu keskellä meitä.

Päivi Lahdenniemi, lastenohjaaja Nokian seurakunnasta