JOULUPUU ON RAKENNETTU

Veikkaan, että jos suomalaisilta kysyttäisiin mikä on rakkain joulukoriste, vastaus oli kuusi. Onhan se niin suomalainen kuin olla voi. Kuusi tuoksuu hyvälle ja sen voi koristella oman maun ja fiiliksen mukaan yksinkertaisesti tai koreasti.

Pappilan joulussa on kaksi kuusta. Toinen toivottaa jo ulkona väen tervetulleeksi juhlan viettoon. Siinä koristeena on ulos sopiva valosarja. Sisällä salissa on toinen kuusi. Se on koristeltu talon hengen mukaan vanhanaikaisilla koristeilla.

Ensimmäinen tieto joulupuusta Kristuksen syntymän juhlinnan yhtenä symbolina on Tallinnasta vuodelta 1441. Keski-Eurooppaan joulukuusiperinne levisi vasta uskonpuhdistuksen rinnalla. Vanhan legendan mukaan Martti Luther keksi joulukuusen kulkiessaan Wittenbergissä kotiin pilkkopimeän metsän halki. Taivaalla tuikkivat tähdet saivat kuusenlatvat näyttämään siltä, että ne olisivat täynnä tähtiä. Joulukuusesta muodostuikin katolisen jouluseimen protestanttinen vastine.

Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa on vuodelta 1829, jolloin paroni Klinkowströmin suurilla jouluaaton kutsuilla Helsingissä oli peräti kahdeksan joulukuusta. Muutoin Suomessa joulukuusi yleistyi kansakouluissa ja kodeissa 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Nyt kuusi hankitaan yli miljoonaan kotiin.

Mitäs Maatialan pappilan joulukuusen alla tapahtuu ensimmäisessä Pappilan joulussa? Luvassa on ainakin puuroa, glögiä ja pipareita klo 11 alkaen sekä joulukorttien tekoa ja jouluisia yhteislauluja. Parhaiten asiasta pääsee perille tulemalla paikalle.

Tullessaan voi tehdä hyvää. Jokaisessa Pappilan joulussa kerätään kolehti vähävaraisille nokialaisille. Kolehdiksi käy kaikki säilyvä kuivatavara (esim. säilykkeet, kahvi, makaroni, suklaa) ja hygieniatuotteet. Vapaaehtoinen puuromaksu kerätään ystävyysseurakunta Kihelkonnan hyväksi.

”Anna, Jeesus, Henkes´ valon jälleen loistaa sieluumme

sytytellä uskon palon. Siunaa, Jeesus, joulumme.”

Anu Heiskanen, tiedottaja

Nokian seurakunnan joulukuusien hankintaa koordinoivalle hallintosihteeri Nikkarikosken Arille joulu merkitsee läheisten kanssa yhdessäoloa, rauhoittavaa juhlanaikaa ja lapsenmielisyyttä lastenlasten kanssa.

ILOSANOMA

 

Meille Pappilan joulun tekijöille iloinen joulun odotus alkaa jo tammi–helmikuussa, kun pidämme palautepalaverin edellisen adventin Pappilan joulusta. Kertaamme tapahtumat adventti kerrallaan, kirjaamme onnistumiset ja vaikeudet ja sovimme sen, toteutetaanko Pappilan joulu alkaneena vuonna. Joka kerta se on ollut heti selvää, että kyllä toteutetaan. Tänäkin vuonna, jolloin adventteja on vain kolme, neljännen osuessa jouluaatoksi.

Niin kuin ensimmäisestä joulusta niin Pappilan joulustakin on viestittävä, että ihmiset löytäisivät paikalle. Pappilan joulusta tiedotetaan montaa kanavaa käyttäen; on oma Facebook-sivu, jonne postaillaan kuvia ja tunnelmia, ja tämä blogi, tapahtumaa pidetään esillä paikallislehdessä ja seurakunnan verkkosivuilla ja Facebook-sivulla. Joulun ajan peittojakeluna jaettavassa esitteessä (ilmestyy 1.12.) Pappilan joulu on näkyvästi esillä. Julisteita laitetaan ilmoitustauluille. Näitä suunnitellaan ja toteutetaan pitkin vuotta, mietitään ulkoasuja ja sisältöjä.

Mutta, mietin, onko tärkein viestintäkanava sittenkin tuo Jeesuksen syntymän aikainen tapa? Että ihminen menee ihmisen luo, kertoo asiasta ja kutsuu mukaan. Onhan se. Eikö vain? Sen toteutus on yksinkertainen: ”Hei, mä kuulin, että Maatialan pappilassa järjestetään Pappilan joulu -tapahtumia kolmena ekana adventtisunnuntaina klo 11–15. Siellä on kuulemma hyvää puuroa ja jouluisaa ohjelmaa. Mennäänkö?” Haastan sinut, Lukija, olemaan tämän ilosanoman välittäjä. Tule mukaan, kutsu mukaan!

Anu Heiskanen, tiedottaja

Kirjoittajalle joulu on sekä syvällinen, hengellinen juhla että rento loma-aika yhdessä perheväen kanssa. Kalenteriin on tullut merkintöjä seurakunnan joulun ajan tapahtumista, leffa-illasta sekä jääkiekon paikallisottelusta, jossa Ilves kukistaa Tapparan ja aloittaa ilmiömäisen nousukauden. Sellainenkin ihme voi jouluna tapahtua.