tiistai 12. joulukuuta 2017

VIESTINVIEJÄ


Ilosanomalla on monta viestinviejää, ja viestinviejillä monta tapaa viedä viestiä. Kolmantena adventtisunnuntaina Pappilan joulun ohjelmassa on puuron, pipareiden ja glögin jälkeen Pekka Laukkarinen trion Joulun tähti -konsertti klo 12. Konsertin jälkeen on toimintapisteitä eri puolilla Pappilaa mm. piparkakkujen koristelua ja joulun perinneleikkejä.

Mutta mikäs heebo tämä Laukkarinen oikein on? Jos on jotenkin tutun näköinen, niin ei ihme, Pekka tekee musiikin lisäksi tv-töitä.

Näin hänestä kerrotaan verkkosivuilla:

Pekka on muusikko (erityisesti gospel- ja lastenmusiikki), tv-juontaja (mm. MTV Juniori), Nuorten hyväksi -kampanjan lähettiläs (MTV / Tukikummit ry) ja yksi Suomen eniten konsertoivista artisteista.

Uransa Pekka aloitti kilpatanssin parissa, mutta jo nuorena musiikin tekeminen vei voiton tanssista. Tanssitausta näkyy lavalla energisenä liikunnallisuutena. Pekan konsertit ovat hyväntuulisia hetkiä, joissa yhdistyvät puhuttelevat laulut, taidokkaat sovitukset ja Pekan persoonan tuoma huumori ja hauskuus.

Että tällaista viestinviejää on mahdollisuus päästä kuuntelemaan sunnuntaina 17.12.2017 hetikohta kirkonmenojen jälkeen.

 


Anu Heiskanen, tiedottaja

Toivotaan kovasti, että hurjan paljon keikkaileva Pekka Laukkarinen saa jouluna huilattua ja ladattua pattereita seuraavia konsertteja varten.

maanantai 4. joulukuuta 2017

ATERIAYHTEYS

Yksi joulun tärkeimmistä ja keskeisimmistä elementeistä on ateriayhteys. Pappilan jouluissa herkutellaan perinteiseen malliin riisipuurolla, pipareilla ja glögillä. Tarjoilu alkaa klo 11 ja jatkuu niin kauan kuin herkkuja riittää. Pöytäkaveriksi saattaa istahtaa ennestään tuntematon tyyppi, josta yhteisen ruokailun jälkeen tuleekin tuttu.




Seurakunnan ruokahuollossa valmistetaan tänä adventtina Pappilan jouluihin 90 litraa joulupuuroa. Jos adventtien viettoja olisi neljä, puuroa tehtäisiin 110 litraa kuten viime vuonna. Aika usein puuro syödään loppuun ja vapaaehtoisesta puuromaksusta kertyy kiva summa ystävyysseurakunnalle Kihelkonnaan. Jos puuroa sattuu jäämään yli, se annetaan vähävaraisille nokialaisille.

Tämä ei ehkä ole kaikkein salaisin resepti maailmassa, mutta hyvä se on:

Riisipuuro, 4 annosta

2 dl vettä
1 litra kermamaitoa
2 dl puuroriisiä
suolaa

Keitto-ohje

Kiehauta 2 dl vettä teflon- tai puurokattilassa. Lisää 2 dl puuroriisiä ja noin 0,5 tl suolaa. Anna kiehua pari minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää litra kermamaitoa ja keitä hiljalleen kannen alla välillä sekoittaen noin 40 minuuttia. Mausta puuro suolalla oman maun mukaan.

Nam nam.

Toisen advettisunnuntai ohjelmassa:

Klo 12 himmelityöpaja. Tehdään himmeli muovipilleistä. Pajan vetää Saara Viljanen.
Klo 13 tarinahetki. Nana Haveri kertoo ja maalaa joulutarinan.
klo 14 joululaulut. Lauletaan yhdessä tuttuja joululauluja.
Askartelupiste avoinna koko päivän, kaikenikäisille sopivia helppoja jouluisia askarteluja.


Anu Heiskanen, tiedottaja

Ruokahuoltoesimies Tanja Kuoppalalle (jolta yllä oleva joulupuuron reseptikin saatiin) joulu merkitsee kiireen keskellä rauhoittumista. Tärkeintä joulussa on perhe ja perinteet, kuten hyvä jouluruoka sekä joulukirkkoon kävely (toivottavasti) lumihiutaleiden leijaillessa.

maanantai 27. marraskuuta 2017

JOULUPUU ON RAKENNETTU

Veikkaan, että jos suomalaisilta kysyttäisiin mikä on rakkain joulukoriste, vastaus oli kuusi. Onhan se niin suomalainen kuin olla voi. Kuusi tuoksuu hyvälle ja sen voi koristella oman maun ja fiiliksen mukaan yksinkertaisesti tai koreasti.

Pappilan joulussa on kaksi kuusta. Toinen toivottaa jo ulkona väen tervetulleeksi juhlan viettoon. Siinä koristeena on ulos sopiva valosarja. Sisällä salissa on toinen kuusi. Se on koristeltu talon hengen mukaan vanhanaikaisilla koristeilla.

Ensimmäinen tieto joulupuusta Kristuksen syntymän juhlinnan yhtenä symbolina on Tallinnasta vuodelta 1441. Keski-Eurooppaan joulukuusiperinne levisi vasta uskonpuhdistuksen rinnalla. Vanhan legendan mukaan Martti Luther keksi joulukuusen kulkiessaan Wittenbergissä kotiin pilkkopimeän metsän halki. Taivaalla tuikkivat tähdet saivat kuusenlatvat näyttämään siltä, että ne olisivat täynnä tähtiä. Joulukuusesta muodostuikin katolisen jouluseimen protestanttinen vastine.

Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa on vuodelta 1829, jolloin paroni Klinkowströmin suurilla jouluaaton kutsuilla Helsingissä oli peräti kahdeksan joulukuusta. Muutoin Suomessa joulukuusi yleistyi kansakouluissa ja kodeissa 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Nyt kuusi hankitaan yli miljoonaan kotiin.

Mitäs Maatialan pappilan joulukuusen alla tapahtuu ensimmäisessä Pappilan joulussa? Luvassa on ainakin puuroa, glögiä ja pipareita klo 11 alkaen sekä joulukorttien tekoa ja jouluisia yhteislauluja. Parhaiten asiasta pääsee perille tulemalla paikalle.

Tullessaan voi tehdä hyvää. Jokaisessa Pappilan joulussa kerätään kolehti vähävaraisille nokialaisille. Kolehdiksi käy kaikki säilyvä kuivatavara (esim. säilykkeet, kahvi, makaroni, suklaa) ja hygieniatuotteet. Vapaaehtoinen puuromaksu kerätään ystävyysseurakunta Kihelkonnan hyväksi.

”Anna, Jeesus, Henkes´ valon jälleen loistaa sieluumme
sytytellä uskon palon. Siunaa, Jeesus, joulumme.”



Anu Heiskanen, tiedottaja

Nokian seurakunnan joulukuusien hankintaa koordinoivalle hallintosihteeri Nikkarikosken Arille joulu merkitsee läheisten kanssa yhdessäoloa, rauhoittavaa juhlanaikaa ja lapsenmielisyyttä lastenlasten kanssa.

maanantai 20. marraskuuta 2017

ILOSANOMA



 
Meille Pappilan joulun tekijöille iloinen joulun odotus alkaa jo tammi–helmikuussa, kun pidämme palautepalaverin edellisen adventin Pappilan joulusta. Kertaamme tapahtumat adventti kerrallaan, kirjaamme onnistumiset ja vaikeudet ja sovimme sen, toteutetaanko Pappilan joulu alkaneena vuonna. Joka kerta se on ollut heti selvää, että kyllä toteutetaan. Tänäkin vuonna, jolloin adventteja on vain kolme, neljännen osuessa jouluaatoksi.

Niin kuin ensimmäisestä joulusta niin Pappilan joulustakin on viestittävä, että ihmiset löytäisivät paikalle. Pappilan joulusta tiedotetaan montaa kanavaa käyttäen; on oma Facebook-sivu, jonne postaillaan kuvia ja tunnelmia, ja tämä blogi, tapahtumaa pidetään esillä paikallislehdessä ja seurakunnan verkkosivuilla ja Facebook-sivulla. Joulun ajan peittojakeluna jaettavassa esitteessä (ilmestyy 1.12.) Pappilan joulu on näkyvästi esillä. Julisteita laitetaan ilmoitustauluille. Näitä suunnitellaan ja toteutetaan pitkin vuotta, mietitään ulkoasuja ja sisältöjä.

Mutta, mietin, onko tärkein viestintäkanava sittenkin tuo Jeesuksen syntymän aikainen tapa? Että ihminen menee ihmisen luo, kertoo asiasta ja kutsuu mukaan. Onhan se. Eikö vain? Sen toteutus on yksinkertainen: ”Hei, mä kuulin, että Maatialan pappilassa järjestetään Pappilan joulu -tapahtumia kolmena ekana adventtisunnuntaina klo 11–15. Siellä on kuulemma hyvää puuroa ja jouluisaa ohjelmaa. Mennäänkö?” Haastan sinut, Lukija, olemaan tämän ilosanoman välittäjä. Tule mukaan, kutsu mukaan!

Anu Heiskanen, tiedottaja

Kirjoittajalle joulu on sekä syvällinen, hengellinen juhla että rento loma-aika yhdessä perheväen kanssa. Kalenteriin on tullut merkintöjä seurakunnan joulun ajan tapahtumista, leffa-illasta sekä jääkiekon paikallisottelusta, jossa Ilves kukistaa Tapparan ja aloittaa ilmiömäisen nousukauden. Sellainenkin ihme voi jouluna tapahtua.

maanantai 2. tammikuuta 2017

Matka päättyy - ja matka alkaa



Loppiainen. Loppu. Perille pääsy. The end. Vai uusi alku?

Vaikka Itämaan tietäjät ja me olemme tämän joulun kanssa päässeet perille, matkat jatkuvat. Tietäjät ja me lähdemme levittämään kuulemaamme ilosanomaa. Kertomaan kaikille mitä on tapahtunut ja miten se vaikuttaa elämäämme.

Miten se sitten vaikuttaa elämäämme, että maailmaan on syntynyt Vapahtaja?

Pastori Timo Uotila pohti seurakunnan jouluesitteen tervehdystekstissä, kuinka meitä tänä aikana tarkkaillaan, arvotetaan, arvostellaan ja mitataan. Elämme mittaamisen, kelpaamisen ja pystymisen maailmassa, vaikka emme niin tahtoisi. Meitä kuormittaa tietoisuus, että aikamme lupaa yhä enemmän niille, joilla on ja yhä vähemmän niille, joilla ei ole.

Tähän maailmaan on syntynyt Vapahtaja, joka tarjoaa toisenlaisen näkökulman, mitatun armottomuuden sijaan mittaamattoman armon – ja rakkauden. Rakkauden, jonka kokeminen tuo mielenrauhan ja synnyttää rakkauden tekoja. Syntyy halu kapinoida vallitsevia kovia arvoja kohtaan. Ei ole tarpeen jäädä kelpaamisen ja pystymisen oravanpyörään. On tarpeen luopua liiastaan ja antaa niille, joilla ei ole.

Saattaapa tuo rakkaus aiheuttaa myös puhekyvyn hetkellistä katoamista; Pappilan joulun järjestäjät ovat mykkänä kiitollisuudesta lahjoitusten äärellä. Ruokatarvikkeita ja joululahjoja vähävaraisille nokialaisperheille tuotiin Pappilaan tänäkin jouluna valtavat määrät. Valtava määrä on tarpeen, sillä valtava on avun tarpeen määräkin. Lämmin kiitos.

Voisiko tämä loppiainen olla matkan alku vuoteen, jossa joka päivä saisi olla läsnä pienen Kristus-lapsen armo ja rakkaus?

Voisi.

Pappilan joulun blogi jää lepäilemään antaen kuulua itsestään ensi vuonna, kun joulu taas on tuloillaan.


Anu Heiskanen, tiedottaja


Ps. Loppiaisena pe 6.1. on messu Nokian kirkossa klo 10. Messun jälkeen voi tutustua kohennettuun kirkkomuseoon. Facebookissa https://www.facebook.com/Nokianseurakunta/ julkaistaan video, jossa kirkon entinen suntio, Erkki Puustinen, kertoo museosta.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulun näköinen joulu



 

Nainen toi joulukeräykseen nuken, kauniisti hymyilevän, kauniissa vaatteissa. Mukana yksi toive: - Jos tämän voisi saada joku pieni tyttö, joka muuten jäisi ilman nukkea! Nainen itse oli jäänyt pienenä orvoksi ja kasvanut kodissa, jossa hellyyttä ja lahjoja ei liikaa jaettu. Vuosi toisensa jälkeen hän kertoi jouluna toivoneensa nukkea, mutta pettyneensä yhä uudelleen. Nyt hän tahtoi jonkun toisen saavan sen nuken, jota ilman hän itse oli jäänyt.

Kaupallista joulua manaillaan – minusta joulu näyttää enemmän tuon tositarinan mukaiselta.

Minusta joulu näyttää Pappilan joulun jaettavaksi tarkoitetuista lahjoista täyttyvältä pöydältä, näyttää kaupan joulukeräyksestä kori toisensa jälkeen tulevilta lahjoituksilta, näyttää Yhteisen pöydän jouluruokailulta, missä jaettiin hieno jouluateria vähävaraisten kesken, näyttää myyjäisiltä, missä vaivan, taidon ja rakkauden tuotoksia myydään hyvän asian edestä. Näyttää lahjoilta, joita on lopulta tärkeämpää antaa kuin saada.

Maallista joulua manaillaan – minusta joulu näyttää enemmän lasten askartelemalta tähdeltä, joka tuodaan kirkon eteen päiväkodin joulukirkossa ja jätetään lopulta esille kymmenien muiden tähtien kanssa jouluksi kirkkoon. Näyttää joululaululta, jonka sanoja ei ole ehtinyt oppia, mutta johon liitytään syvällä riemulla: `Loistaa, loistaa tähti tuo taivaallinen´ samalla, kun pienistä käsistä vilkkuu kirkon kattoa kohti satoja sormitähtiä. Näyttää koululaisten joulukuvaelmalta, missä Maria, Joosef, paimenet ja enkelit ovat juuri niin tosissaan kuin tuleekin olla, kun kerrotaan taivaan koskettavan maata. Näyttää tavalliselta nokialaiselta, joka jouluna uskaltaa kerrankin laulaa, liittyä joululauluun kiittämään maailman Vapahtajaa.

Tavaran joulua manaillaan – minusta joulu näyttää nuorelta äidiltä, joka soittaa omalle äidilleen ja kysyy, miten se pipariresepti menikään, kun hän tahtoo leipoa oman lapsensa kanssa. Näyttää kynttilältä haudalla, näyttää vartiomieheltä sankarihaudalla, näyttää pahviselta Betlehemin tähdeltä kodin ikkunassa.

Minun jouluni näyttää joululta. Ei näytä monen laulun kaipuulta sellaiseen lapsuuden jouluun, jota ei koskaan ole ollut olemassakaan, ei rikkumattomalta idylliltä, mutta näyttää tämän hetken juhlalta, näyttää tavallisten ihmisten toisenlaiselta ajalta. Näyttää valolta keskellä loskaa, joka ei muutu hohtaviksi hangiksi, mutta on silti valoa. Näyttää rakkaudelta keskellä itsekkyyttä, joka ei lopu, mutta on silti rakkautta. Näyttää toivolta, joka ei poista pelkoa, mutta on silti toivoa. Näyttää uskolta, joka ei ehkä siirrä vuoria, mutta joka silti liittää kaipaavan lapsen Taivaallisen Isän perhepiiriin. Näyttää joululta.

Timo Uotila, vs. kirkkoherra
 
 
Kuvissa osa nokialaisten lahjoituksista diakonian kautta vähävaraisille.
 

maanantai 12. joulukuuta 2016

Joululaulut – ärsyttävää rallatusta vai jotain merkityksellistä?


 
Ärsyttää, kun joka paikassa marraskuusta asti soi tauotta joululaulut. Kaupassa joudut heti aulassa Soihdut sammuu -ansaan. Radiossa kotimatkalla pauhaa Joulumaa, kanavanvaihto ei auta ”tip, tap” tuuttaa korvat tukkoon. Kotona ei jaksa kuunnella yhden yhtä joululaulua. Tunne on tuttu monille meistä, minullekin.
Silti, kun aloimme valita lauluja ensi sunnuntain Pappilan joulussa käytävään Joululaulubumtsibumiin, läikähti rinnassa henkäys hellä. Tutut, turvalliset, muistoja täynnä olevat joululaulut saivat joulumielelle. Lapsuuden joulut mummolassa kietoutuvat Sylvian joululaulun nuotteihin. Maa on niin kaunis vei minut heti jouluaamun kirkkoon, mummon turvalliseen kainaloon. Kuusen ympärillä laulettiin tätien ja setien kanssa Tonttujen jouluyötä.
Mitenhän on? Ehkä ärsyttävyyteen vaikuttaakin se kuuluisa arjen hektisyys, kiire ja stressi. Joululaulut tuntuvat väsyneen ja nälkäisen ihmisen kauppareissun keskellä tekopirteiltä ja saavat ärsyyntymään. Kun saa rauhassa kuunnella ja laulaa mukana, joululaulut saavatkin ihan toisen merkityksen. Ne muistuttavat meitä niistä hetkistä, jolloin ei ole kiire, jolloin perheellä on aikaa olla yhdessä. Ne tuovat esiin myös joulun sanoman, seimeen syntyneen poikalapsen. Lapsen, jonka syntymän jälkeen kaikki oli toisin.

Petra Lämsä, nuorisotyönohjaaja

Sunnuntaina lauletaan Maatialan pappilassa joululauluja Bumtsibumin hengessä klo 12. Svengaavat joululaulut ovat vuorossa klo 14. Olet lämpimästi tervetullut!